Siitä saakka kun Rhaegal saapui mun luo, oon kuskaillut sitä paikasta toiseen. On käyty tutustumassa eri kokoisiin, eri näköisiin ja eri ikäisiin koiriin, erilaisiin ihmisiin ja erilaisiin paikkoihin. Ihana huomata nyt kolmentoista viikon kynnyksellä kuinka vaiva on maksanut itsensä takaisin. Mun arka varautunut koiranpentu ei enää arastele uusia ihmisiä ja rakastaa kaikkia koiria. Se tutkii innoissaan uudet paikat ja on autossakin kiltisti hiljaa, kun tietää että automatka johtaa lähes poikkeuksetta johonkin kivaan jännittävään paikkaan. Saan päivittäin kuulla kuinka hieno, rohkea ja kiltti poika mulla on. Empä ois alussa uskonut, että pian mun pelkuripentua kehutaan rohkeaksi. Tai kiusanhenkeäni kiltiksi.
Lapset on ainoita, jotka edelleen aiheuttaa vähän jännitystä.. Mutta onko tuo ihmekkään, mun lähipiirissä on todella vähän lapsia ja Rhaegal on päässyt tapaamaan vain yhtä ja samaa. Tänään mulla oli hetken aikaa hoidossa vajaa 3 vuotias Nancy tytteli ja aavistuksen toivottomalta tuntuneen alun jälkeen, he jo Rhaegalin kanssa puuhastelivat sujuvasti yhdessä!
Loppuun vielä ennen kuvaläjää vastaus kysymykseen, jonka lähes jokainen ei-koiraihminen on multa kysynyt: Koiran haju. Kyllä, siihen oikeasti tottuu! Ei ne koiraihmiset niin hulluja ole, kun väittävät ettei koirat haise pahalle. Ne ei oikeasti haise niiden neniin pahalle. Rhaegalkin haisee löyhkäävän alun jälkeen mun nenääni nykyään perhosilta, hattaralta ja rakkaudelta<3
Eipä muuta, nauttikaa kuvista:
 |
Ensimmäisillä pentutreffeillä oli pirun jänskää, mut onneks pääs aina jalkosen alle turvaan. 9.2.2016 |
 |
Rhaegal ja Pontus rotikka 12.2.2016 |
 |
Rhaegal ja Paavo labris 13.2. |
 |
Rhaegalin virallinen 12vk nassukuva :3 .... |
 |
..ja kroppakuva :) |
 |
Tää on yks maailman kauneimmista näyistä. Nukkuva huskyvauva. |
 |
Toisella puolella maailmaa asuva pikkusiskokin tapas vihdoin tällä viikolla riiviön :D |
 |
Ja Väinön ja Rhaegalin rakkaus suhde syventyy päivä päivältä :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentti on tervetullutta :)