torstai 3. marraskuuta 2016

Sanoja huskyhulluudesta

Sitä jotenkin naivisti ensimmäistä huskya hankkiessaan kuvittelee, että susta tulee ihan normaali koiranomistaja, tiedättekö, sellainen joka elää ihan normaalia elämää koira tai pari rinnallaan, ja sovittaa koirat ja niiden vaatimat aktiviteetit jotenkin omiin aikatauluihinsa. Sitä ei pieni ihminen edes tiedä siinä vaiheessa kuinka väärässä voi olla. Koirien sovittaminen aikatauluihin? haha... Siitä tulee omien aikataulujen sovittamista koirille. Tänään mulle tuli pyyntö, että voisinko käydä työpaikallani. Oli sellainen homma joka vaati paikanpäälle menemistä. "No kyllähän mä voin tulla, mutta tuun sit heti aamusti, kun puoleltapäivin on vetotreenit Harjavallassa!" Jep. Vetotreenit on merkattu aikatauluun... Työt tehdään silloin kun muilta puuhilta ehditään.

Niin ja se vetoharrastus. Puhutaan nyt siitäkin, kun kerran aiheeseen päästiin. Kerroin huskyn hankintaa harkitessani kasvattajille, että olen kiinnostunut vetoharrastuksesta. "Kyllähän sitä talveks vois jonku pulkan hankkia..." YEAH RIGHT! Juuri tänään aijemmin mietin, että sittenkun saa vähän rahaa säästettyä, niin pitäiskö hankkia eka kolmipyörä vai mönkkäri.. Pawtrekker ("koiraskootteri") ja rekihän multa löytyy jo. Ja treenit on aloitettu heti koirien saavutettua sopiva ikä.

"Näyttelyt ei ole kyllä yhtään mun juttuni", kerroin yhdelle huskykasvattajalle. Muutama kuukausi myöhemmin löysin itseni koirieni kanssa huvilasta toiselta puolen Suomea.. Jep olin huskynäyttelyissä...kierrettyäni ensin koko kesän läpi kaikki alueeni mätsärit.

Ja tiesittekö, että huskyihmiset vetää toisiaan puoleensa kuin magneetit? Ennen huskyja mietin usein, että ois kiva tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kavereita.. Tuntui silloin niin hankalalta. Nyt riittää että etsit huskyihmisen ja kerrot sille, että sullakin on huskyja. Tadaa ja ihan kuin olisitte aina olleet ystäviä! Voitte alkaa yhdessä naureskella esim. noutajien omistajille.

Sitä joutuu usein myös selittelemään muita rotuja omistaville ihmisille erilaisia asioita lauseella: "Noku.. se on husky..." tai kokonaan koirattomille ihmisille: "Noku...mulla on husky"
Miksi sun koiras ei oo sisäsiisti, sehän tuli sulle jo monta viikkoa sitten?
-Noku se on husky...
Miksi sun koiratarhat on tehty panssariverkosta, sellanen erilainen aita ois ollu paljon halvempaa...
-Noku se on husky...
MITEN sun koira tuli läpi siitä HITON PANSSARIVERKOSTA?
-Noku se on husky
Miks sun kämppä näyttää tältä ja kuin sulla on silmä mustana?
-Noku mulla on husky...

Huskyn omistajuuteen liittyy ehkä jonkin verran ei-niin-iloisia sattumia ja hetkiä.. Mutta kaikki positiiviset hetket ja kokemukset pyyhkii ne pois mielestä kertaheitolla. Mä oon ainakin ihan rakastunut. Elämä muuttui huskien hankinnan jälkeen kertaheitolla ja hyvin dramaattisesti. Mut en oo kyllä päivääkään katunut, elämä näiden pikkususien kanssa on IHAN HELVETIN HUIKEETA!











torstai 29. syyskuuta 2016

Valjakointia ja erkkarointia!

HAHAA
Mun viime postaus kantoi ylpeänä otsikkoa: "Stoppi radiohiljaisuudelle!" .....JEEEP, sen kirjoittamisesta on kulunut tovi.. pitkä tovi.. Paljon on tapahtunut! Reiksun kanssa on aloitettu vetotreenit ja molempien kanssa tuli pyörähdettyä Kuopiossa Huskien erikoisnäyttelyissä.

Erkkareihin meitä lähti samassa porukassa neljä toinen toistaan hullumpaa husky-akkaa, kolme handleria, sekä 12 huskya. Pienessä huvilassa oli aika ajoin tungosta, vaikkei kaikki koirat sisälle päässeetkään. Omat lelliperseeni vietti siellä tosin tottakai koko viikonlopun. Köllivät vuoronperään kaikkien sängyillä.. Söivät kaikki eväät, niin koirien kuin ihmistenkin. Mukava viikonloppu oli t.R&D

Näyttelyt olivat kaksipäiväiset, mutta itselläni oli asiat niin mukavasti, että omat pojat esiintyivät molemmat lauantaina aamupäivällä suht lähekkäin. Dodders kilpaili isoissa urospennuissa ja Reiksu oli tarpeeksi vanha jo esiintymään junnuissa ja saamaan virallisen yksilöarvostelun! Voin kertoa, että tätä häppeninkiä tuli jännitettyä koko edeltävä viikko, ja poikien esiintymistä odotellessa tein täyden työn, ettei jännityspissat valuneet pöksyihini pyllyn lämmikkeeksi. Varsinkin siinä vaiheessa, kun Reiksun esiintyminen lähestyi. Mieleeni palasi hyvin elävästi ne yhdet mätsärit, joissa Reiksu veti kuperkeikkoja kehässä (kirjaimellisesti) ja riehaantui täysin kun tuomari tuli lähelle.

Jännitykseni osoittautui turhaksi. Dodders esiintyi oikein mainiosti ja Reiksu todella hyvin! Suuri apu oli varmasti siitä, että odotteluaikana koirat sai pistää näyttelytelttaan rauhottumaan. Iso kiitos siis sinulle joka teltan meille lainasit! Tuloksiksi saatiin Dodderssille PEN 2 KP (sarjansa toisiksi paras pentu ja kunniapalkinto), sekä Reiksulle yksilöarvostelusta JUN ERI (Juniori-sarja, erinomainen, eli paras mahdollinen arvosana minkä voi saada!) Sanomattakin selvää, että olin hyvin tyytyväinen poikiini! Myös muut meidän porukan huskyt niitti hyviä tuloksia! Tarkoitus oli illalla vetää tämän kunniaksi voiton kännit, mutta jännityksen laukeaminen ja pitkä ajomatka vaativat veronsa, ja allekirjoittanut taisi tutia peiton alla jo yhdeksän jälkeen.

Dodders poseeraa palkinto"pallilla"


Dodon häkki-ilmeet on parasta maailmassa :---D

Reiksun yksilöarvostelu

Näyttelypäivän jälkeen maistu lepi!

Vetotreenit alkoivat myös Reiksun kanssa heti kun ensimmäistä kertaa havaitsin lämpötilan laskevan ihmismäiseen aikaan alle kymppiin. Tämä tapahtui elokuun puolivälin kieppeillä. Ensimmäinen kerta oli pienimuotoinen katastrofi. Reiksu laitettiin neljän koiran valjakkoon takapariin, ja KAIKKI oli todella uutta ja pelottavaa pienelle huskypojalla. Parit seuraavat treenit otettiin Reiksun kanssa kahdestaan paw trekkerin kanssa ja johan alkoi sujua! Enää puuttui vaan vauhtia, ja sitä saatiin kun seuraavissa treeneissä saatiin iso valjakko juoksemaan jäniksenä edeltä! Vau! Reiksu unohti samantien kaiken muun ja eteenpäin mentiin täysiä! Ja tämän jälkeen se alkoi sujua isossakin valjakossa. NIIN KIVAA. Vielä kun saisi Dodderssin vetokamuksi, niin kaikki sujuisi varmasti vielä paremmin. Dodderssille olis tavoitteena löytää Jämin SM kisoista valjaat ensi kuun puolessa välissä, ja sitten voisin alkaa harkita jotain pikkuista vauvelinkin kanssa. Loppusyksyn suunnitelmissa siis lisää päästään sekoamista!

Valjakkoneitsyys menetetty!

Aamuiset vetotreenit ennen erkkari-esiintymistä Kuopiossa!

torstai 4. elokuuta 2016

Stoppi radiohiljaisuudelle!

Vähän laiskaa ollut bloggaaminen tänä kesänä, mutta antakaa anteeksi, oon viuhtonut ympäri maailmaa sekä koirien kanssa että ilman. Mätsäreissä on tullut pyörähdeltyä ja hyvin on mennyt, mitä nyt viime kerralla Reiksu kusi handlerin jalkaan ja kehässä sekosi ylikiinnostuneesta ampiaisesta. Punainen nauha silti! Punaiset nauhat tuntuu nykyään olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Sijoituksia ei ole vielä sadellut muita, kuin se Dodderin ensiesiintymisen tuoma kakkossija sinisessa kehässä alkukesästä. Kerroinko siitä edes täällä? En varmaan.


Yliskeptinen demoniäiti on pari kertaa uskaltautunut koirien kanssa jopa koirapuistoon. Viimekerralla otin koirat autosta ja vetokoira kaksikko syöksyi ulos ja vetäs mut melkein lärvilleen maahan. En tiedä pystynkö pitelemään tuota voimakaksikkoa enää kun ovat aikuisia. Pitäiskö uudelleenlämmitellä saliharrastusta? Tai syödä ittensä tanakampaan kuntoon. Lihava lapsi on kuulemma vaikeampi kidnapata, oisko se vaikeampi myös vetasta kumoon? Mutta joo, pressan koirapuisto (Porissa) on ollu tosi kiva puisto ja siellä on ainakin meidän vierailuilla ollut tosi mukavaa porukkaa ja hyvin käyttäytyviä koiria. Pikkukoirien omistajat kyllä lähes poikkeuksetta kävelevät vaan ohi nähdessään lauman huskyja sinkoilemassa ympäri puistoa. Ymmärrän. Itselläkin blakkarissa jo muunmuassa murtunut nokka, kun yli-innokas Reiksu tervehti mua tarhaan astuttuani. Kaveri sai lahjaksi mustan silmäkulman..

Dodderssin äiti ja kaksi siskoa kävi meillä myös kylässä viimekuun alussa. Oli hauska nähdä millaisia sisaruksista on kasvanut ja hyvännäkösiä pikku huskyja oli kieltämättä kaikki. Siskokset paljon koivekkaampia ja sirompia ja hauskasti äiti oli jäänyt porukan pienimmäksi :D Dodders myös totesi että "Mitä äidimpi, sitä herkumpi" ja koitti ikävästi harrastaa sukusiitosta melkein koko vierailun ajan. Ei silti, hyvännäköiseksi mammaksi sen totesi toinenkin elimellään ajatteleva lapsoseni...

Reiksu hämmentyneenä pikkumustien perhemiitistä :D

Äiti ja poika<3


Himokas Reiksu :---D

FIBERIAN HUFKY

Näyttää myös epäilyttävästi siltä että siirrytään poikien kanssa pitämään päämajaa landelta landemmas. Uusi tukikohta sijaitsee Kokemäellä ja lupasin pyhittää Huskeille kokonaisen navetan. Puhun siitä lisää myöhemmin. Kuopion erikoisnäyttelyihin ilmoittaudun heti kun lopetan tämän kirjoittamisen. Siihen siis tsemppiä meille! Ja toivotaan että pian viilenee niin saan Reiksun ekaa kertaa myös valjakon jatkoksi :)

Eipä muuta tällä erää! Katsotaan jos jaksaisin vähän aktivoitua enemmän tämän blogin kanssa nyt kun syksy tulee. Laitan loppuun vielä tänään räppästyt rakennekuvat!

Rhaegal 8kk

Drogon 6kk

torstai 9. kesäkuuta 2016

"Mamma anna mun ajaa mökkitie..."

..Tai siis soutaa se mökkijorpakko... Tai siis remuta ihan helvetisti edes takas ja koittaa kaataa botski, kun Johanna soutaa...

Varoitus: Postaus sisältää kuvamateriaalia, joka sopii vain aikuisten koirien silmille.

Koirat pääsivät vihdoin vajaa pari viikkoa sitten muuttamaan koiratarhaan ja olen positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvin he asian ottivat.. Ja no okei, eihän ne siellä koko ajan ole, päivisin otan ne välillä sisälle kun olen itse kotona, ja öisin on tottakai saatava vaaveja viekkuun nukkumaan. Vaikka välillä (aina) koirien ottaminen tarhasta sisään on hivenen epämiellyttävää, sillä heillä on siellä kylpyamme, jossa plutraaminen on ehkä maailman yks parhaista asioista. Voitte kuvitella miltä se kylpyvesi näyttää noin 90% vuorokaudesta, kun kaksi kurakasaa dippailee siellä itseään.

Vedessä räpiköiminen on muutenkin ollut nyt tämän kesän ykkösjuttu! Olenkin koittanut tarjota siihen mahdollisuuden mahdollisimmat usein ja koirien kanssa on tullut piipahdeltua koirarannalla vähintään kerran-pari viikossa. Myös läheinen lampi on osoittautunut todella hyväksi koirien uittamispaikaksi, joskin siellä pitää vierailla yöaikaan, kun paikalla ei ole muita uimareita. Tästä syystä Arto on hoitanut meillä suurimman osan lampivierailuista, itse kun olen yleensä niihin aikoihin jo sängyssä tai ainakin helvetin väsynyt (lue: laiskistunut) päivän touhujen jäljiltä.

Nyt tänään oltiin ensimmäistä kertaa Johannan, Sissin ja Emman kanssa heijän mökkisaaressa riehumassa, että mikäli mietitte mihin otsikointi ja aloitus hölynpöly viittaa niin tähän. Jännitin hirveästi etukäteen, että miten menee soutumatka saareen neljä huskya veneen kyydissä. No juuri niinkuin olettaa voi. Koirat eivät pysyneet paikallaan, ja tuppasivat kerääntymään aina samaan reunaan tähystelemään, että sain sitten pissat housuissa jännittää pysyykö vene pystyssä. Asiaa ei helpottanut jumalaton tuuli, joka koitti viedä venettä ihan väärään suuntaan Johannan soutaessa tuhatta ja sataa huudellen samalla ylienergisille koirille. Päästiin hengissä perille. Tosi siisti paikka, idyllinen hirsimökki järven rannalla, ja se tosiasia että kyseessä oli SAARI, mukavoitti huomattavasti koirien vapaanapitoa. Tästä päivästä on luvassa sammiollinen kuvasaastetta postauksen perässä.

Koulutuksen etenemisestä ei ollakaan puhuttu pitkään aikaan. (Kröhön ai minkä koulutuksen..) Rehellisesti sanottuna sellaiset stressaantuneen ensikoiranostajan do-listit ja oppimistavoitteet tietyille ikäjaksoille, on rutattu ja heitetty hevonhelvettiin. Fiilispohjalta on vedetty ja perusasioita on harjoiteltu ihan päivittäin. Välillä asiat sujuu hyvin ja välillä ei. Koirakoulu johon olin Reiksua vuoden alussa ilmoittamassa vastasi mulle vihdosta viimein että pentukurssi on alkamassa. No Reiksu oli ehtinyt tuossa muutamassa kuukaudessa vähän kasvamaan, joten ensimmäisen tunnin jälkeen vaihdoin Drogonin mukaani. Hommat on luonannut tosi hyvin siellä, vaikka kursseilla opetellaankin meille ennestään tuttuja asioita, on tosi hyvää treeniä tehdä nyt myös samoja harjoituksia tilassa, jossa on paljon muita pentuja. Tähän asti olen saanut olla hyvin ylpeä siitä, kuinka harjoitukset ovat pikku kullannuppuni kanssa menneet.. Toivotaan että jatkuu yhtä hienosti :)

Ja loppuun vielä lupaamaani kuvasaastetta mökkireissulta:

Täs vaiheessa tuli jo hyvin selväks että nyt on kaikki katastrofin ainekset käsissä :D







ETTE SAA KIINNIII

"Hyvin jännä"

Ja loppuun lupaamani lapsille soveltumaton aikuisviihdepotretti.....